Mobiiliversio Piilota

Käytät ilmeisesti Internet Explorer 6 -selainta. Se on jo vanhentunut.
Turvallisemman ja luotettavamman käytön takaamiseksi suosittelemme, että päivität selaimesi johonkin seuraavista:

Firefox / Safari / Opera / Chrome / Internet Explorer 8+

  • Suomi

    Maakohtaiset sivut

Video

Vaihdoin kamerajärjestelmäni Sonysta Olympukseen jokin aika sitten, kun aloin suunnitella moottoripyöräretkeä Euroopan halki. Tämä luonnollisesti merkitsi, että kameroiden ohella myös objektiivit menivät vaihtoon.

Objektiivin valinnassa eivät ratkaise pelkät numerot, vaan myöskin haluttu lookki ja katsojalle syntyvä vaikutelma. Jokaisella objektiivilla on erilainen vaikutus kuvan lopputulokseen, kuten kuvan syvyysvaikutelma tai syntyvä ambienssi. Näitä seikkoja voidaan haluttaessa hyödyntää tyylivälineinä, jotka vaikuttavat katsojan tuntemuksiin.

Katsotaanpa, mitä polttovälejä itse käytän videoprojekteissani ja niitä vastaavat objektiivit, jotka minulla on aina mukanani.

25–40 mm muotokuva:

Useimpien käyttämieni objektiivien valovoima on F2.8, joten niillä on helppo luoda hieno boke (taustan epäterävyys). Mitä muotokuvien polttovälialueeseen tulee, arvostan eniten mahdollisuutta luoda pehmeä boke ja säilyttää suuri määrä yksityiskohtia kuvassa riippumatta pienestä etäisyydestä kameran ja mallin sekä mallin ja taustan välillä. Tällä alueella käytän M.Zuiko Digital ED 12-40mm F2.8 PRO ‑objektiivia, koska sen avulla voin vaihtaa joustavasti vaaka- ja pystykuvien välillä. Tämä objektiivi on itse asiassa oma suosikkini, ja käytän sitä varsin usein.

7-25 mm laajakulma:

Suuren syväterävyyden ansiosta tämä polttovälialue tuottaa katsojalle kattavan yleiskuvan koko näkymästä. Kuva on lähes kauttaaltaan terävä ja se sisältää paljon yksityiskohtia, joten se muistuttaa paljon ihmissilmän näkymää ja tuottaa paljon katseluinformaatiota. 12–25 mm:n polttovälialue on helppo kattaa M.Zuiko Digital ED 12-40mm F2.8 PRO ‑objektiivilla, joka onkin yksi suosikeistani, kuten jo aiemmin mainitsin. Jos aihe edellyttää äärimmäistä käsittelyä, valitsen M.Zuiko Digital ED 7-14mm F2.8 PRO ‑objektiivin. Tämän objektiivin avulla kuvaan tulee enemmän ympäristöä, ja pidän erityisesti arkkitehtonisten elementtien kanssa leikittelystä.

Lähikuvat:

Videoinnissa lähikuvat muodostavat aina kiinnostavan kontrastin enemmän informaatiota tarjoavalle laajakulmakuvalle, ja niiden avulla katsojalle voidaan näyttää pienempiä yksityiskohtia. Näissä sekvensseissä katsojalle annetaan vain vähän kuvasisältöä kapean syväterävyyden vuoksi, mutta ne ovat hyvin intensiivisiä. Lähikuvissa käytän usein M.Zuiko Digital ED 40-150mm F2.8 PRO ‑objektiivia, astun muutaman askelen pois kuvauskohteesta ja siirryn visuaalisesti uudelleen lähelle suurimmalla 150 mm:n polttovälillä. Tämän seurauksena tausta sumenee voimakkaasti ja katsojan huomio kiinnittyy kokonaan esitettyyn yksityiskohtaan.

150 ja 300 mm:n tele:
Käytän arkityössäni harvoin teleobjektiiveja, sillä pääsen tavallisesti riittävän lähelle kuvauskohdettani ilman pitkiä polttovälejäkin. Jos tarvetta ilmenee, M.Zuiko Digital ED 40-150mm F2.8 PRO suoriutuu siitä erinomaisesti suuren polttovälialueensa ansiosta, ja voin itse päättää, miten kaukana kohteesta haluan olla. Luontokuvauksessa M.Zuiko Digital ED 300mm F4.0 IS PRO:n kaltainen objektiivi on elintärkeä, jotta eläinten kuvaaminen olisi mahdollista säikyttämättä niitä karkuun.

Eri kuva-asetusten (lähikuva, puoli-lähikuva, kaukokuvaus yms.) kohdennettu käyttö sekä kuvasisältöjen eri vahvuuksien välinen vaihtelu tekevät videosta hyvin kiinnostavan. Lähi- ja kaukokuvan sekä terävän ja sumean välinen vaihtelu antaa katsojalle mahdollisuuden rentoutua otosten välillä. Tämä on tärkeää katsojan huomion säilyttämiseksi.

Seuraavaksi käsittelen kokemuksiani objektiivien kanssa.
Matkani aikana sekä arkityössäni siirtyminen Olympuksen zoomobjektiiveihin osoittautui erinomaiseksi ratkaisuksi, jolla on ollut useita etuja. Voin kattaa koko polttovälialueen vain 3–4 objektiivilla siinä missä aiemmin jouduin kantamaan mukanani 7–8 objektiivia, jotka painoivat melkoisesti. Zoomin ansiosta minun ei enää tarvitse jatkuvasti vaihtaa kameraan toista objektiivia, jolla on määrätty polttoväli, tai siirtyä eri paikkaan saadakseni oikeat yksityiskohdat kuvaani. Tämä ajansäästö merkitsee erinomaista joustavuutta ja nyt voin taltioida nopeasti ohikiitäviä hetkiä menettämättä mitään.

Toinen Olympus-objektiivien etu on tarkennusrengas (en koskaan enää suostu kuvaamaan ilman sitä).
Sen avulla saan vaihdettua nopeasti ja intuitiivisesti käsi- ja automaattitarkennuksen välillä suoraan objektiivista pitäessäni kameraa silmäni edessä kuvaamisen aikana. Näin ollen voin spontaanisti päättää tarkennuksen koskettamatta mitään painiketta objektiivissa tai kamerassa, mikä voisi mahdollisesti aiheuttaa tärähdyksen ja kuvan epäonnistumisen.

Objektiivien kestävyyden ansiosta käytettävissäni on myös enemmän joustavuutta suunnitellessani ulkokuvia. Minun ei tarvitse huolehtia suuresta kosteudesta edes hyvin sumuisina tai sateisina kuvauspäivinä, ja voin olla varma siitä, että objektiivit ovat aina valmiina käyttöön, joten voin keskittyä kokonaan kiinnostavien kohteiden kuvaamiseen.

Aion ilman muuta laajentaa videokuvauskalustoani muutamalla lisäobjektiivilla tulevaisuudessa. Hieno juttu on, että kuvanvakaaja sijaitsee kameran rungossa, ja käyttämästäni objektiivista riippumatta voin kuvata vapaasti pitämällä kameraa kädessäni ja jopa panoroida ja seurata kohdetta ilman gimbaalia. Kiikarissani on jo muutama objektiivi, ja odotan innolla niiden kokeilemista.

Kirjoittaja, valokuvaaja ja videokuvaaja: Carolin Nina Jasiak

Kaikki kuvat on otettu seuraavalla kalustolla