| Ongelma
| Tarkoituksella käytettynä kuvan epäterävyys on tehokas tekniikka, joka auttaa ohjaamaan katsojan silmän kuvan pääkohteeseen, tuomaan kiinnostuksen kohteen irti taustasta tai korostamaan liikkuvan kohteen nopeutta. Useimmissa tapauksissa se on kuitenkin vain ärsyttävää. Kuvan epäterävyys on pilannut lukemattomia kuvia ja miljoonia kertoja kuvaajat ovat olleet vihaisia ainutkertaisen kuvan menettämisestä, vaikka jo luulivat saaneensa sen. Joskus tilanne voidaan osittain korjata tietokoneohjelmalla, mutta useimmiten otos on pysyvästi pilalla. Yksi mahdollinen epäterävyyden aiheuttaja on kameran tärähtäminen. Kameraa pitelevät kädet tärisevät aina hiukan, vaikka kuvaaja tuskin huomaa sitä ja normaalisti se näkyy harvoin kuvassa. Erityisesti pitkiä polttovälejä tai hitaita suljinaikoja käytettäessä pienikin kameran liike voi aiheuttaa kuvan muuttumisen epäteräväksi. |
|
Tarkoituksellinen epäterävyys. Lyhyellä syväterävyydellä voidaan korostaa kohdetta. |
Nyrkkisääntönä tavallinen kameran tärinä ei aiheuta kuviin epäterävyyttä, jos valotusaika ei ole pidempi kuin objektiivin polttovälin käänteisluku. Toisin sanoen: Käytettäessä 200 mm objektiivia hitain suljinaika, jolla on mahdollista kuvata käsivaralta ilman kuvien tärähtämistä, on 1/200 s (arvot vastaavuuksia 35 mm kamerassa). Jos valaistusolosuhteet vaativat pidempää valotusaikaa, perinteisin tapa estää kameran tärinä ja kuvien epäterävyys on tukea kamera jalustalle tai kiinteää tukea vasten. Jalustat ovat kuitenkin painavia ja useimmiten hankalia kantaa mukana, joten kuvaajat toivovat usein, että käytettävissä olisi jotakin muuta vakautusapua, joka ei aiheuttaisi lisäpainoa.
Kuvattu ilman kuvanvakainta. |
Tahaton epäterävyys kameran tärinän takia. |
Ratkaisu:
Erityisesti vähässä valossa tai pitkillä polttoväleillä kuvaamista varten Olympus on kehittänyt mekaanisen kuvanvakainyksikön, joka auttaa estämään kameran tärähtämisen aiheuttaman epäterävyyden. Tämä kuvanvakain tunnistaa käsien tärinän ja korjaa sen vaikutuksen. Se mahdollistaa joka 5 EV-askelen verran pidemmän valotusajan käytön kuin ilman sitä, jolloin on paljon helpompaa saada teräviä kuvia – myös vähässä valossa tai pitkillä polttoväleillä.
Lisäksi se on rakennettu kameran runkoon ja toimii kaikkien Four Thirds -objektiivien kanssa. Tämä säästää kuvaajalta objektiivien hankinnan yhteydessä huolen, hankkiako kuvanvakaimen vai ei: Se sisältyy kameraan ja sillä hyvä. Tämä merkitsee: Ei huolia, ei lisäkustannuksia kuvanvakaimella varustetuista objektiiveista.
|
|
Miten kuvanvakain toimii:
Sisäisen kuvanvakaimen – jonka Olympus on kehittänyt ja suunnitellut itsenäisesti – sydämenä on Olympuksen ainutlaatuinen Supersonic Wave Drive (SWD) -moottori, jonka reagointi ja ohjattavuus ovat huippuluokkaa. Se saa tiedon kameran tärinästä uudenlaiselta anturilta, joka tunnistaa ja analysoi käsien tärinän aiheuttamat värähtelyt. Tärinän kompensoimiseksi pietsosähköinen elementti liikuttaa kuvakennoa vastaavasti.
 |
 |
Yllä: Olympus IS-yksikön osat.
Vasemmalla: Esimerkki sisäisestä kuvanvakainyksiköstä, joka sisältää myös SSWF:n ja kuvakennon. |
Käyttäjän valitsemasta toiminnosta riippuen vakain toimii joko x- ja y-akselien tai vain y-akselin suunnassa. Ensin mainittu soveltuu jokapäiväisiin kuvaustilanteisiin, jälkimmäinen on hyödyllinen kuvaajan seuratessa kohdetta kameralla, kuten autokilpailuissa, jolloin kameran liike x-akselin suunnassa on tarkoituksellista.
Kuvanvakain on hyödyllinen myös liikkuvia kohteita kuvattaessa.
Täältä löytyy myös aikaisempaa tietoa koskien kyseistä aiheita
 Täältä löytyy myös aikaisempaa tietoa koskien kyseistä aihetta
|
