Luulin tähtääväni elämässä tuottajaksi musiikkialalle. Työskentelin kovasti, ja päädyin Lontooseen yrittäen päästä suurimpien levy-yhtiöiden listoille. Tein musiikkia suureen norjalaiseen tv-ohjelmaan ja kaikki näytti sujuvan hyvin. Olin 20 -vuotias ja aloin tuntemaan työn paineet.

Kaiken kovan työn jälkeen ja elämäni olosuhteiden takia, seinä tuli vastaan. Päätin muuttaa takaisin kotikaupunkiini Norjan Hamariin. Siellä sain ensimmäisen lapseni 21-vuotiaana, ja kaikki oli niin erilaista verrattuna Lontoon ylellisyyksiin. Sydämmeni murtui, koska päätin luopua musiikista, ja masennui.

Vuosi tämän jälkeen näin ilmoituksen lehdessä. Paikallinen fotokauppa tarvitsi lisäapua. Menin haastatteluun ja sain töitä, vaikkakin minulla ei ollut mitään kokemusta valokuvaamisesta.

Lyhyen ajan jälkeen huomasin, että kykyni lauluntekijänä ja tuottajana auttoi minua ottamaan upeita valokuvia! Huomasin, että valaistus oli kuin diskantti ja varjot on verrattavissa bassoon. Eikä vähäisempänä, huomasin että 3D-kuvissa on sama kaikuefekti kuin musiikissani.